Valoa koulujen ja päiväkotien kosteusvauriossa

Korjaamisen tekniikat ja materiaalit ovat parantuneet.

Koulujen ja päiväkotien kosteus- ja mikrobivaurioiden korjaukset ovat vähentyneet jonkin verran viimeisten 15 vuoden aikana. Kunnille vuonna 2018 suunnatun kyselyn tulos osoitti, että sisäilmaongelmia oli 17,9 %:ssa koulujen yhteisestä neliömäärästä ja päiväkotien kohdalla 11 %:ssa. Niistä osa koski kosteus- ja mikrobivaurioita.

– Kun ihmiset oireilevat koulussa tai päiväkodissa sisäilman takia, se otetaan nykyään heti vakavasti. Jos esimerkiksi kosteusvaurioon viittaava mikrobipitoisuuden kynnys ylittyy, ryhdytään toimenpiteisiin, ympäristöministeriön yli-insinööri Timo Lahti kertoo.

Lahti on mukana valtioneuvoston kanslian Terveet tilat -hankkeessa, jossa kehitetään tukimateriaalia kunnille sisäilmahaasteiden ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn.

– Korjaukset onnistuvat useimmissa tapauksissa hyvin. Epäonnistuminen liittyy yleensä siihen, ettei ongelmaa ole selvitetty riittävästi eikä ole onnistuttu valitsemaan oikeaa korjaustapaa.

Lahden mukaan korjattavien tai purettavien rakennusten valinnassa painaa koulun tarpeellisuus kunnan palveluverkossa, kulttuuriset arvot ja hiilijalanjälki.

Ongelmia alapohjissa ja sadevesijärjestelmissä

Projektipäällikkö Maria Lähdemäki on huomannut, että tietyn tyyppisissä rakennuksissa toistuvat usein samat viat. Hän on yksi Helsingin kaupungin noin kolmestakymmenestä rakennuttajasta, jotka vastaavat koulujen sekä päiväkotien korjauksista.

– Yksi vaikeimmista korjattavista kosteusvaurioista on maaperän kosteuden nouseminen maanvastaiseen alapohjaan ja lattiarakenteeseen. Näitä ongelmia esiintyy muun muassa 1960–80-luvuilla rakennetuissa talossa. Ainoa vaihtoehto voi olla alapohjan rakenteen purkaminen, maamassojen vaihtaminen ja uuden pohjan rakentaminen. Tämäkään ei ole aina onnistunut ja rakennus on jouduttu purkamaan.

Saman aikakauden rakennuksia on vaivannut myös ulkoseinän huono tuuletus. Niiden korjaaminen on sen sijaan toiminut hyvin.

–Salaojat, sadevesijärjestelmät ja vesikatot ovat olleet vuosien mittaan heikkoja kohtia, joista koulujen ja päiväkotien kosteusvaurio on usein alkanut, kertoo Oulun kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen.

Rakentamisen laatu vaihtelee

Nykyään kosteudenhallintaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Sekä Helsingissä että Oulussa kaikki koulut rakennetaan sääsuojan alla.

– Aika näyttää, mitkä ovat tämän päivän rakennusten heikot kohdat. Rakentamistavat eivät ole muuttuneet kovinkaan paljon, vaikka materiaalit ja tuotantotekniikka ovat kehittyneet, Lähdemäki pohtii.

Kummassakin kaupungissa rakennusten kunnon seuraaminen, säännöllinen huolto ja ylläpito sekä oikea-aikaiset korjaukset ovat tärkeimpiä tehtäviä, joilla säästytään useimmilta kosteusvauriolta.

– Kiinteistöjen kunnossapidossa on hyvä olla askeleen edellä ongelmia. Jos kosteusvaurio on päässyt tapahtumaan, pitää puuttua välittömästi, ettei lumipalloefekti pääse etenemään, Kotilainen kuvailee.

Korjaamisen tekniikat ja materiaalit ovat toki parantuneet.

– Tiivistyskorjaus on melko uutta. Sillä on saatu hyviä tuloksia, kun käytetään esimerkiksi vesieristykseen tarkoitettuja materiaaleja. Mutta se ei ole pitkäaikainen korjaustapa.

Kosteusvauriotutkimusten kehittyminen on lisännyt korjausten onnistumista. Aluksi kosteutta mitattiin ainoastaan pinnoilta, nyt avataan rakenteita. Myös analyysitavat ovat entistä tarkempia.

Lähdemäen mukaan rakentamisen vaihteleva laatu on aina ollut koulujen ja päiväkotien merkittävänä haasteena. Se näkyy myös kosteusvaurioissa. Siirtyminen vuokratiloihin on eräs Oulun ratkaisuista.

– Kunnallisia päiväkoteja on viime vuosina sijoitettu uusiin, yksityisiin vuokrakiinteistöihin, joissa huomioidaan rakennusvaiheessa, ettei kosteus- ja sisäilmaongelmia synny. Se vaatii hyvää rakentamista ja ylläpitoa.

Sade yllättävästi yleisin syy

Helsingin kaupungin teettämä katsaus, joka koskee kaupungin omien julkisten palvelurakennusten kuntotutkimuksia ja vaurioita vuosina 2010–2019, kuvaa myös koulujen ja päiväkotien tilannetta katsauksen tekijän, johtavan sisäilma-asiantuntija Kirsi Torikan mukaan.

• Kuntotutkimuksista 45 % koski kosteusongelmia ja sisäilmaa.
• Rakennuskanta on huomattavan vanhaa, myös koulut. Rakentamisen piikki osuu 1960-lukuun.
• Kosteus- ja mikrobivauriot ovat tavallisin vauriotyyppi, 23 %.
• Tavallisimmat vaurioituneet rakenneosat ovat ilmanvaihtojärjestelmä, alapohja ja julkisivu.
• Vaurioiden yleisin syy on yllättäen sade, 19 %. Sen merkitys kosteusvaurioille on huomattava.
• Samaan rakennukseen liittyy useita vaurioita.

Teksti: Riitta Malve